Moro
Olen 32-vuotias perheenisä Pirkanmaalta. Työkseni istun päivän näyttöpäätteen äärellä, joten päivä työ on varsin passiivista.
Treenivuosia on takana rapiat kymmenen, mutta joukkoon on mahtunut taukoja ja viimeiset 4 vuotta on tullut treenattua säännöllisemmin ja katsottua aika ajoin, mitä suuhunsa laittaa. Olin vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan erään valmentajan opissa, mutta siitä puuttui jotain ja se jotain oli varsin merkittävä tekijä motivaation suhteen, nimittäin valmentajan aito välittäminen ja seuranta siitä kuinka asiakkaan projekti todellisuudessa etenee.
Loppu vuodesta 2020 katselin itseäni peilistä ja totesin, että ”Ei perkele, nyt o varteen tarttunut vähä turhan paljon laardia ja jotain on tehtävä.” Olin seurannut Mikon materiaalituotantoa ja tiesin oitis, kehen otan yhteyttä. Siitä sitten muutaman mailin vaihdon jälkeen kyhäsin alkukartoitusraportin ja odottelin, että saadaanko yhteistyö käyntiin. Sattui käymään niin mukavasti, että vuoden 2021 alussa startattiin yhteistyö.
Projektiin lähtiessä vaaka nousi lukemiin 94,1 kg, joka on tähän 174 cm vipuvarteen melkoisesti, koska kunto oli mallia ”No sanotaanko vaikka, että ei niin kovin kireä :D.” Alussa ajatuksissani oli, että kesään mennessä niin paljon pois, kun mahdollista. Mutta hyvin äkkiä huomasi, että projektista tulee pidempi. Olen aika kurinalainen ja päättäväinen luonteeltani, niin päätin antaa projektille kaikkeni, joten en koko vuonna juonut tippaakaan alkoholia ja ns. ohi syömiset olivat pakon sanelemia reissun päällä, projektiin sopivia intuitiivisia aterioita tai yhdessä sovittuja.
Treenien suhteen mentiin koko vuosi 2+2 jakoinen/vk, yläkroppa-alakroppa jaolla painopisteet minikierroissa eri lihasryhmillä. Ohjelmaa toki vaihdettiin projektin aikana pariin otteeseen. Tämän kyseinen systeemi toimi itsellä hyvin ja sitä oli mielekästä tehdä. Säännölliset aerobiset otettiin mukaan vasta marraskuussa ja niitä painettiin VK 50 loppuun asti.
Ravintopuoli on ollut aina itselle se kaiken haasteellisin. Treenata oon tykännyt aina, mutta niin on syödäkin ja vähän turhan paljonkin. Vaikka olin aiemminkin syönyt ravintosuunnitelman mukaan, niin aina aiemmin on tullut repsahdus jossain vaiheessa ja taas on buffat tullut liian tutuiksi. Mikon ravintosuunnitelman kanssa ei näin päässyt käymään, tähän lienee yksi suuri tekijä se, että sieltä löytyi vapaat kalorit, joiden avulla saa pelattua helposti ateriat mieleiseksi ja muutenkin jos hiukkakaan osaa itse träkätä aterioita annettujen makrojen mukaan, niin sen jälkeen ruokapuolta ei voi pitää mielestäni millään tavalla rajoittuneena.
Äärimmäisen tyytyväinen olen myös kommunikaatioon, seurantaan ja sen laatuun, sekä aitoon välittämiseen siitä, kuinka projekti oikeasti etenee. Vastaukset kysymyksiin saa aina ripeästi ja tarvittaessa ripeisiinkin muutoksiin pystytään, jos sattuu sopimaan aikatauluihin. Paljon tuli oppia ja työkaluja omaan tekemiseen niin salilla kuin ravintopuolellakin.
Hyvänä esimerkkinä etävalmennuksen laadusta pystyn ottamaan etukyykkyni kehittymisen. Etukyykky oli omalla kohdallani yksi liike, minkä tahdoin opetella projektin aikana. Lähtötilanne ei sen suhteen ollut kaksinen. Olin kokeillut liikettä jokusia kertoja, kankea kuin rautakanki ja liikkuvuus lonkan seudulla heikko. Heti alkuun otettiin lämppäriprotokollaan dynaamisia venytyksiä alakropan ja lonkanseudun liikkuvuuden parantamiseksi. Kuvasin jokaisen etukyykky treenin välillä takaa ja välillä sivulta ja pistin Youtubeen piilotettuna ja linkkiä treenipäivyriin kommenttikenttään. Tätä toistimme ja toistimme ja hinkattiin jalkojen asentoa, haettiin syvyyttä etc… kommentteja etukyykyn tiimoilta vaihdettiin useampia kymmeniä. Viimeiseen ohjelmaan otettiin perinteisen etukyykyn tueksi vielä stopeilla tehtävä variaatio vuoroviikoin, tällä ja läpi vuoden jatkuneella lämppäriprotokollalla saatiin liikkuvuus ja syvyys sille tasolle, että nyt voin sanoa tekeväni etukyykyn suht syvältä teknisesti hyvin.
Muutoinkin tykkäsin käyttää paljon treenipäivyrin kommenttikenttää kommunikointiin, koska asiaan oli sitten helppo palata, kun oli merkki, milloin mitäkin on puitu. Erittäin helppo ja hyvä toiminto, jolla saa paljon oppia irti.
Nyt projektin ollessa maalissa pelistä kattoo 76 kg kaveri eikä voisi paljoa parempi fiilis olla. Vaikka treenivuosia on takana jonkun verran, niin siitä huolimatta uskon vahvasti, että sitä ”velliä” paloi kropasta vielä aavistuksen enemmän kuin vaaka osoittaa. Koska ehkäpä sinne pitkästä dieetistä huolimatta saattoi matkalla hiukan jotain mukaan tarttuakin.
Suuret kiitokset Mikolle yhteisestä projektista, joka meni maaliin toivotulla tavalla ja antoi hyvää pohjaa tulevaan.
-Mikko
